Suomi on EU:n suurin vanerinvalmistaja. Kotimaisen vanerin pääraaka-aineita ovat koivu ja kuusi.  Sorvatut viilut liimataan syysuunnaltaan ristikkäin koivu-, seka- tai havuvanereiksi. Ristiinliimaus estää kosteusvaih-teluiden aiheuttamia mittojen muutoksia eli puun kosteuselämistä levyn tason suunnassa. 

Liimana käytetään usein  fenoliformaldehydihartsia, joka kestää vaativiakin olosuhteita.  Näin liimatun vanerin reunoissa näkyy ohuet punaruskeat liimasaumat. Väritöntä liimaa käytetään kohteissa, joissa liimasauman ei haluta yhtään erottuvan. Tälläinen vaneri on kalliimpaa, mutta ei kestä hankalia kosteusolosuhteita.

Vaneri onkin puulevyistä tässä suhteessa kestävin (EN-314-2:luokka 3 exterior). Lujuusominaisuuksien ja puumaisen ulkonäön vuoksi vanerin käyttöalue on laaja ja erilaiset pinnoitteet lisäävät sen käyttökelpoisuutta. Vanerin käyttökohteita ovat mm. rakentaminen, betonimuotit, sisustus ja kuljetusvälineteollisuus.

Suomessa valmistetaan eniten havuvaneria ja koivuvaneria, mutta myös koivua ja kuusta sisältävät sekavanereita on saatavissa. Sekavanerit ovat koivuvaneria edullisempia ja lujuudeltaan jonkinverran heikompia.

KOIVUVANERI

• Lujin ja hinnaltaan kallein vaneri.
• Koivuvaneria jatkojalostetaan eri tavoin, mm. pinnoittamalla. 
• Viilukerrokset ohuita (1,4 mm), koivuviiluista saadaan ulkonäöltään tasaista vaneria. 
• Pintaviilun ulkonäön perusteella valitaan sopiva laatu käyttökohteen vaatimusten mukaan:
  A Virheetön erikoislaatu (viilujen saanti rajallista)
  B Lakattavat pinnat
  S Maalattavat pinnat
  BB Tavallinen laatu esim. päällysteiden alla, rakenteissa yleisin laatu
  WG Vähemmän vaativiin kohteisiin, levyn takapinnan laatu
• Koivupintaisen vanerin tavallisia valmistusmittoja (ensimmäinen mitta = levyn mitta puusyiden suunnassa):
  1200x1200/2400/2500/3000/3600 mm
  1220x1220/2440/2500/3050/3660 mm
  1250x1250/2500 mm
  1500x1500/2400/2500/3000/3600 mm
  1525x1525//2440/2500/3050/3660 mm

SEKAVANERI

• Molemmin puolin ulommaisina 2 koivuviilua.
• Keskiosan viilut ovat vuorotellen kuusta ja koivua. Kuusiviilu on joko yhtä paksua kuin koivuviilu tai paksumpaa.
• Levyn taivutuslujuus on hyvä molempiin suuntiin. 
• Pintaviilun laadut ja levyjen mitat samat kuin koivuvanerilla
     
   

PEILIKUVASEKAVANERI

• pintaviilut ovat koivua ja keskiosa vuorotellen kuusta ja koivua. Näin kaikki koivuviilut joutuvat samaan syynsuuntaan ja kaikki kuusiviilut ristikkäiseen suuntaan
• Taivutuslujuudessa levyn eri suunnissa on suuri ero.

TWIN- VANERI

• Vain pintaviilut ovat koivua, joten sen lujuus vastaa lähinnä havuvaneria.
• Pinta on kuitenkin kestävämpi ja ulkonäkö tasaisempi kuin havuvanerilla.
• Levyn keveydestä on joskus myös hyötyä.

HAVUVANERI

• Heikompaa ja kevyempää kuin koivuvaneri. 
• Kuusiviilun kevät- ja kesäpuun kovuus- ja väriero ovat melko suuret.
• Sorvattu kuusiviilu on yleensä n. 2 - 3,5 mm paksua.
• Oksaton pintaviilu havuvaneriin saadaan sorvaamalla laadukasta mäntyä.
• Havuvanerin pintaviilun laatuluokat:
  I Lähes virheetön laatu, vain mäntypintaisena, saanti rajallista
  II Ehjäpintainen jalostelaatu
  III Paikkaamaton laatu rakentamiseen
  IV Paikkaamaton laatu rakentamiseen, (taustapinnan laatu)
• Havuvanerin pintaviilun syynsuunta on tavallisesti levyn pitemmän sivun suuntainen, kun koivupintaisilla vanereilla se on toisinpäin.
• Havuvanerin mittoja (pitkittäissyiset, paksuviilurakenteet):

  2440x1220 mm, 2500x1250 mm

Käyttökohteet:

Kuusivaneria käytetään pääasiassa rakentamisessa. Mäntyviilupintaista vaneria käytetään sisäverhouksissa ja muissa hyvää ulkonäköä vaativissa kohteissa.

OHUTVIILUVANERI eli lentokonevaneri

• Hyvin ohuista viiluista valmistettu erikoistuote.
• Etuja ovat hyvä lujuus ja taivutettavuus. 
• Ohutviiluvanerin paksuus on yleensä 0,4 – 1,2 mm, mutta myös tätä paksumpia levyjä on saatavissa.
• Käytetääm mm. erilaisissa pienoismalleissa ja design-puutuotteissa. 

Eri käyttötarkoituksiin valmistetaan pintakäsiteltyjä tai pinnoitettuja vanerituotteita. Pinnoittamalla voidaan parantaa vanerin kulutus-, iskun-, sään- ja kemikaalinkestävyyttä sekä kitkaominaisuuksia. Pinnoitetut vanerit reunasuojataan yleensä pinnoitteen värisellä reunamaalilla.

Erilaisia pinnoitteita

• filmipintaiset (sileä tai kitkapinta)
• laminaattipintaiset 
• kalvopintaiset (rullakalvo tai maalausalustakalvo)
• maalatut ja lakatut

Yleisimmät pinnoitteet ovat filmipinnoitteita. Filmipinnoite muodostuu kuumapuristimella kiinnitettävästä kalvosta, joka imeytyy osittain puuhun. Sen sisältämä hartsi kovettuu lämmön vaikutuksesta lopulta kestäväksi kertamuoviksi. Kalvon runkoaine on tavallisesti erikoispaperia, joskus myös lasikuitua.

Osa pinnoitteista on tarkoitettu tekniseen käyttöön (betonoimisvaneri, maatalousvaneri). Osa niistä soveltuu ulko- ja sisäpintoihin ja ne kestävät värin muuttumatta UV-säteilyä ja muuta rasitusta.  Tekniseen käyttöön tarkoitettu pinnoite saattaa esim. tulla kirjavaksi tai vaalentua näissä olosuhteissa.

Kitkapinta syntyy painamalla kuumapuristuksen yhteydessä lievä kuviointi pinnoitteen pintaan. Kitkapintaisia levyjä käytetään mm. erilaisissa kulkutasoissa, autojen lavoissa ja muissa kohteissa, joiden päällä ihmiset liikkuvat.

Hyvät ominaisuudet

• Painoonsa nähden erittäin lujaa.
• Pituus- ja leveyssuuntainen kosteuseläminen vähäistä (paksuussuunnassa kuten puulla).
• Liimasauma (fenoliformaaldehydihartsi) kestää vaikeitakin olosuhteissa.
• Ei halkeile kuten sahatavara, ruuvikiinnitys reuna-alueilta mahdollista
• Puun alkuperäiset hyvät ominaisuudet tallella
• Vanerin liimasta (fenolihartsi) ei aiheuta päästöjä(M1-luokka).

Huonot ominaisuudet

• Varsinkin ohuemmat vanerit saattavat käyristyä.
• Levykokoja rajoittavat viilusorvien sorvausmitat, tuote sovitettava saatavilla oleviin levykokoihin.
• Vanerin todellinen paksuus voi poiketa merkittävästi nimellispaksuudesta.
• Koivuvaneri on kallista verrattuna esim. lastulevyyn. Vanerin hyvä lujuus on pystyttävä käyttämään hyödyksi esim. huonekaluissa, jotta käyttö olisi taloudellista.
• Voimakkaat kosteusvaihtelut aiheuttavat pintaviiluihin pieniä halkeamia

Lähde Mikko Salmi