|
VaahteraAcer platanoides Nimet - Skogslönn (S)
- Norway Maple (GB)
- Ahorn (D)
- l`érable (F)
Levinneisyys - Metsävaahtera esiintyy lähes koko Euroopassa.
- Suomessa se on levinnyt luontaisesti Etelä- Suomeen. Viljeltynä se kasvaa myös Keski- ja Itä-Suomessa.
Kasvupaikka - Vaahtera viihtyy runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Usein se on myös viljelykarkulainen.
- Vaahtera vaatii paksun, multavan ja emäksisen maaperän, tasaisen kosteuden ja paljon valoa.
- Se on puolivarjon- kasvi, joten se viihtyy hyvin alikasvoksena.
- Vaahtera esiintyy luonnossa lähinnä yksittäispuuna.
- Laaja latvus vaatii paljon tilaa ja valoa harvassa metsässä.
- Sillä on melko syvälle yltävä voimakas juuristo, joten se on myrskynkestävä.
- Puistoissa on istutettuina useita eri vaahteralajeja, joista tunnetuimpia ovat pensasmaiset mongolian vaahtera ja tataarivaahtera, tummanpuhuva verivaahtera on puolestaan tavallisen vaahteran muunnos.
Kasvutapa - Vaahtera voi kasvaa 25 metrin pituiseksi ja jopa 200-vuotiaaksi.
- Runko on usein haaroittunut ja väriltään harmahtava.
- Ohuen ja sileän kuoren takia runko vioittuu herkästi, mutta vanhemmiten kuoresta tulee uurteinen.
- Metsikössä kasvaneen puun runko on suora ja usein latvukseen saakka oksaton.
- Harvassa kasvaessaan se haaroittuu helposti.
- Latvus on leveä ja pallomainen.
- Laadukas vaahteran runko on suora ja korkealle karsiutunut oksista. Rinnankorkeudelta rungon läpimitan pitää olla yli 30 cm, eikä rungossa saa olla lahoa tai halkeamia.
Puuaineksen ominaisuudet | Ominaisuus | Tuore | Kuiva | Yksikkö | | Taivutuslujuus | 955 | 635 | kg/cm² | | Maksimi murtolujuus | 269 | 472 | kg/cm² | | Iskulujuus | 74 | 84 | cm | | Jäykkyys | 92 | 103 | 1k kg/cm² | | Maksimi kuorma | 0,91 | 1 | cm-kg/cm³ | | Kovuus | | 494 | kg | | Halkaisulujuus | | 153 | kg/cm² | | Ominaispaino | | 0,61 | | | Paino | 721 | 577 | kg/cm³ | | Tiheys (ilmakuiva) | | 609 | kg/cm³ |
Pekka Blomster
- Pinta- ja sydänpuu ovat heikosti erottuvia.
 Pintapuu on kellanruskeaa tai valkea punertavaa. Sydänpuun väri vaihtelee vaalean punertavasta punertavan ruskeaan. - Puuaines on hienorakenteista, kovaa ja painavaa sekä kauniskiiltoista.
- Puuaines on lyhyt- ja suorasyistä, ulkonäöltään hyvin hienoa, tiheää ja yhtäläistä.
- Kuivattaessa puuaineella on voimakas taipumus halkeilla ja kieroutua.
- Kuivana käytettäessä vaahtera on kestävää. Se on vaikeasti halkaistavaa, mutta jokseenkin taipuisaa.
- Kovuudesta huolimatta sen työstö on helppoa. Höylätyt pinnat tulevat erittäin sileiksi, ja niiden pintakäsittely on vaivatonta.
- Ilmakuivan sahatavaran paino 705 kg/m3.
- Laadukas vaahteran puuaines on tasakasvuista ja väriltään tasainen sekä oksaton paitsi pienet helmioksat sallitaan.
Vaahteran ominaisuuksien vertailu | Paino | Kovuus | Puristus-lujuus | Taivutus-lujuus | Jäykkyys | | | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | Vaahtera, Acer platanoides | | -16 % | -24 % | -14 % | -16 % | -25 % | Pyökki, Fagus sylvatica | | 50 % | 153 % | 33 % | 40 % | 4 % | Kuusi, Abies picea | | -10 % | 9 % | -11 % | 0 | -4 % | Tiikki, Tectona Grandis | | 16 % | 36 % | 3 % | 17 % | 2 % | Hon. Mahonki, S. macrophylla | | 38 % | 211 % | 57 % | 61 % | 24 % | Haapa, Populus tremula | | -14 % | -11 % | -19 % | -19 % | -29 % | Koivu, Betula pendula | | 5 % | 32 % | 3 % | 7 % | 0 | Lehtikuusi, Larix sibirica | | -16 % | -11 % | -6 % | 2 % | -1 % | Tammi, Quercus robur | | 12 % | 74 % | 1 % | 10 % | -5 % | Mänty, Pinus silvestris |
Pekka Blomster
Pintakäsittely Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti: - Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
- Keskialue, ei käsittelyä
- Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti 
Sahattu tangentiallisesti
Käyttö - Puusepän käsissä vaahterasta syntyy upeita kalusteita. Vaahtera ei kestä kosteutta hyvin ja se myös tummuu helposti.
- Vaahterasta valmistetaan soittimia, rasioita, huonekaluja, vaneria ja parkettia.
- Sitä käytetään myös tynnyriteollisuudessa, työkalujen varsina ja kädensijoina jne.
- Suosittua on ns. linnunsilmävisa, josta valmistetaan korkealuokkaista ja arvokasta viilua.
- Vaahteran juuren niskassa ja suurien oksien alapuolella esiintyy joskus loimuisuutta, jota hyödynnetään mm. soitinpuuna

|