Quercus robur

• Latinankielinen nimi "robur" tarkoittaa voimaa, jota suuri tammi todellakin uhkuu. Tammi luo lähettyvilleen ilmavan elinympäristön monimuotoiselle kasvilajistolle, kuten valkovuokolle ja muille ruohokasveille.

Nimet

• Skogek (S)
• Oak (GB)
• Stieleiche(D)
• le chêne(F)

Levinneisyys

• Tammi on yleinen koko Euroopassa ja osittain Aasiassa.
• Suomessa tammivyöhyke kulkee aivan etelärannikolla Porvoon tienoolta Turun saaristoon ja Ahvenanmaalle. Istutettuna tammi tulee toimeen pohjoisempanakin.
• Etelärannikon tammimetsät ovat useaan otteeseen olleet valikoivien hakkuiden kohteena. Parhaita runkoja on erityisesti kaadettu laivanrakennuspuuksi.
• Metsätammi on ainoa Suomessa luonnonvaraisena esiintyvä tammilaji.
• Ahvenanmaalla yli 1,70 m ympärysmitaltaan olevat tammet ovat rauhoitettuja.

Kasvupaikka

• Tammi kasvaa parhaiten tuoreessa runsas ravinteisessa metsässä.
• Se tulee toimeen laihassakin maaperässä, mutta parhaiten se menestyy runsasravinteisessa, savensekaisessa lehtomaassa.
• Se ei siedä soistuneisuutta, seisovaa vettä tai toistuvaa kuivuutta.
• Tammi vaatii paljon valoa etenkin varhaisimman nuoruusvaiheen jälkeen.
• Voimakkaan paalujuuren ja tukevan juuriston ansioista tammi on erittäin myrskynkestävä.
• Tammikääriäistuhot ja keväthallat ovat tammen uhkaajia.

Kasvutapa

• Tammi voi kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi ja 1,5 metriä paksuksi rungoksi.
• Se elää hyvin vanhaksi ja kasvaa hyvin vielä yli 150-vuotiaanakin.
  Rungon kaarna on syväuurteinen ja tummanruskea. Oksat haaroittuvat yläviistoon ja sivuille.
• Tammen latvus on kupumainen.
• Tammi uudistuu hyvin luontaisesti, närhi on tärkein eläin terhojen levittäjänä.
• Tammen runko on mahdollista kehittää oksattomaksi leikkaamalla ja karsimalla oksia.
• Toisin kuin jalava ja saarni se pystyy muodostamaan meillä kunnon metsiköitäkin.

• Pinta- ja sydänpuu erottuvat hyvin

  

  toisistaan. Pintapuu on ohut ja valkeahko. Sydänpuun väri vaihtelee vaaleankellertävästä keskiruskeaan, yleensä se on punertavankiiltoista ja tummenee myöhemmin.
• Ydinsäteet erottuvat selvästi poikkileikkauksessa.
• Laadukas tammen runko on järeä, suora, karsiutunut ja rinnankorkeudelta yli 35 cm paksuudeltaan.
• Puuaine on lujaa, kovaa, hyvin painavaa ja tiheäsyistä.
  Korkean parkkihappopitoisuuden takia hyönteiset eivät sitä juuri vaurioita.
• Pintakäsittelyt ovat vaivattomia, mutta ennen puuaineen kiillotusta on putkilot täytettävä huolellisesti. Myös puun kuorinta ja viilutus sujuvat hyvin. Liimat, ruuvit ja naulat pitävät hyvin.
• Sydänpuu on erittäin lahonkestävää ja  sietää hyvin vettä.
• Tammen puuaines on arvokasta, etenkin tumma ja raskas sydänpuu.
• Puu on kuivattava huolellisesti, jotta se ei halkeilisi. Kuivana sen työstäminen on helppoa. Halkeilua saattaa esiintyä kuivauksen jälkeenkin.
• Ilmakuivan sahatavaran paino 753 kg/m3

Tammen ominaisuuksien vertailu 

Paino	Kovuus	Puristus-lujuus	Taivutus-lujuus	Jäykkyys	Puulaji
19 %	12 %	7 %	-2 %	1 %	Vaahtera, Acer platanoides
0	-14 %	-8 %	-18 %	-23 %	Pyökki, Fagus sylvatica
79 %	186 %	42 %	37 %	6 %	Kuusi, Abies picea
7 %	23 %	-5 %	-2 %	-3 %	Tiikki, Tectona Grandis
38 %	53 %	11 %	15 %	4 %	Hon. Mahonki, S. macrophylla
65 %	251 %	69 %	58 %	26 %	Haapa, Populus tremula
2 %	0	-13 %	-21 %	-27 %	Koivu, Betula pendula
26 %	50 %	10 %	5 %	2 %	Lehtikuusi, Larix sibirica
0	0	0	0	0	Tammi, Quercus robur
34 %	96 %	9 %	8 %	-3 %	Mänty, Pinus silvestris

 Pekka Blomster

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

• Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
• Keskialue, ei käsittelyä
• Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

 

Sahattu tangentiallisesti

 
Käyttö

• Tammi on erinomainen kalustepuu, myös oviin ja ikkunoihin se sopii mainiosti.
• Tammesta valmistetaan mm. viilua, huonekaluja, parkettia ja veneitä.
• Kovuutensa ja lahoamattomuutensa vuoksi tammea käytettiin ennen purjelaivojen rakennusaineena.
• Tynnyripuuna tammella on ikiaikaiset perinteet.
• Välimeren alueella kasvavan korkkitammen kaarnasta valmistetaan eristelevyjä ja pullonkorkkeja.