R

Rasiin kaato  Rasiin kaadettaessa puut kaadetaan nurin ja jätetään kuivumaan oksineen ja lehtineen.

Reaktiopuu  Nimitys kallellaan olevalle rungolle tai oksissa syntyvälle epänormaalille puusolukolle, joka voi olla lylyä tai vetopuuta.

Rengashalkeama  Puun sisällä oleva halkeama, joka syntyy usein kapeiden ja leveiden lustojen väliin.

Repeämä  Puun kaadon yhteydessä syntynyt puun repeytymä

Rinnankorkeusläpimitta  Puun oletetusta kaatokohdasta 1,3 m:n korkeudella oleva läpimitta

Rimalevy  Vanerituote, joka on tehty 7-30 millimetriä leveistä rimoista.

S

Sekametsä  Useampaa puulajia kasvava metsä

Sellakka  Kumilakasta kuumentamalla ja seulomalla valmistettu hartsi

Sinistyminen  Sinistäjäsienen aiheuttama värivika

Sinistäjäsieni  Sinistäjäsieni käyttää hyväkseen puun liukoisia aineita ja aiheuttaa lähinnä puussa muutoksia, rumentavia värivikoja.

Suorasyisyys  Puun syyt ovat yhdensuuntaisia rungon pituusakselin kanssa.

Sydänhalkeama  Puun sydänosan suorahko halkeama

Sydänpuu  Puunrungon sisäosan kuollut solukko

T

Taimikko  Nuori sulkeutumaton metsä

Taimikon  harvennus Saman puulajin poistamista taimikosta.

Terminen kasvukausi  Terminen kasvukausi on ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 astetta. Se on Etelä-Suomessa n. 170 ja Pohjois-Suomessa 110 vrk.

Tervaroso  Männyn sairaus

Tervas  Pihkapitoinen männyn puuaines.

Terve oksa  Oksa, joka on pinnaltaan kova ja kiinnittynyt ympäröivään puuaineeseen. Kasvavassa puussa se ottaa osaa elintoimintaan.

Tilavuuspaino  Puuaineen paino suhteessa sen tilavuuteen (kg/dm³) 15%:n kosteudessa.

Tyvilaho  Rungon tyvessä(arvokkain osa) esiintyvä laho

Tyvipoimut  Juurista runkoa ylöspäin suuntautuneiden jatkeiden väliset poimut.

U

Uusjalopuu  nimitys, jota käytetään kotimaisista puulajeista, mm. leppä, pihlaja, raita jne.

V

Vaakavannesaha  Vannesaha, jonka terä leikkaa vaakasuunnassa.

Valkolaho  Valkolahottajien vahingoittama puuaines, joka on homogeenista, kiinteää ja sitkeää, sekä väriltään valkoista.

Valopuu  Runsaasti valoa tarvitseva puulaji

Vaneri  Levytuote, joka on liimattu ristiin ohuista puuviiluista

Varjopuu  varjostusta sietävä puulaji

Vastakkaispuu  Puuaine, joka syntyy jällen toiminnan tuloksena reaktiopuun vastaiselle puolelle.

Vesioksa  Puun runkoon, valon vaikutuksesta levossa olevasta silmusta, puhkeava ja kasvava oksa

Vetopuu  Reaktiopuu, joka syntyy lehtipuille kallistuneiden runkojen ja oksien yläpuolelle, joskus myös alapuolella lylyn tavoin.

Viilu   Sorvipölkystä sorvattu yhtenäinen puumatto, jota käytetään esim. vanerin valmistukseen tai huonekalujen pinnoitukseen

Viilulehti   yksittäinen viilu

Viilunippu   24 tai 32 kpl viilulehtiä

Viilupaali  2000–4000 m2 viilua, yleensä paali koostuu useista tukeista.

Viilutukki   yhdestä puuyksilöstä saadut viiluniput muodostavat viilutukin.

Visa  Rauduskoivun, joskus muidenkin puulajien, rungoissa esiintyvä poikkeuksellinen puuaine, jossa ydinsäteet ovat laajentuneita sekä epänormaalisti suuntautuneita.

Vuosilusto Kasvukauden aikana tapahtunut puun paksuuskasvu

Vuosikasvu Puuston vuotuinen kasvu

Vuosirengas  Puu kasvaa vuodessa vuosirenkaan eli vuosiluston verran

Välivarasto Kaukokuljetusreitin varrella oleva puuvarasto

Värivaihtelu Pintapuun ja sydänpuun väriero

Värivika Puuaineen normaalista poikkeava väri

X

Y

Ylispuusto Edellisen puusukupolven puut taimikossa