Betula pendula

• Valkorunkoista rauduskoivua (“riippakoivua”) pidetään Suomen kansallispuuna.

Nimet

• Silverbirch (GB)
• vårtbjörk(S)
• Hängebirke (D)
• le bouleau (F)

Levinneisyys

• Rauduskoivu kasvaa lähes koko Euroopan alueella.
• Pioneeripuulajina koivu on levinnyt lähes koko Suomeen. Se kasvaa Suomessa aina Kittilän korkeudelle saakka.
• Visakoivu (B. pendula var. carelica) on arvokkain Suomessa kasvava puu. Tämä rauduskoivun erikoismuoto kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa.

Kasvupaikka

• Rauduskoivu viihtyy parhaiten kivennäisperäisillä, kuivilla tai tuoreilla metsämailla, missä on liikkuvaa pohjavettä.
• Rauduskoivun muunnoksia ovat visa- ja loimukoivut, sekä erilaiset liuskalehtilajikkeet.
• Vanhoissa sekametsissä syntyy loimukoivua, jonka tunnistaa aaltoilevasta ja vahvasta kaarnasta rungon tyvessä.
• Loimukoivu on kuitenkin suhteellisen harvinaista.
  Se kestää hyvin ilmansaasteita, mutta tarvitsee paljon valoa.
• Koivu on myrskynkestävä, koska sillä on paksu ja muhkurainen pääjuuri, joka on voimakkaasti haarautunut.
• Koivulla on myös maaperää parantavia ominaisuuksia

Kasvutapa

• Rauduskoivu on yksirunkoinen puu, joka kasvaa jopa 30 metrin pituiseksi.
• Koivun runkoa peittää valkoinen tuohi, tyvessä tumma kaarna.
• Laadullisesti paras koivun puuaines kasvaa ravinteikkailla, multavilla mailla.
• Sekametsissä ja rinnemailla kasvaa hyvin karsiutuneita oksattomiksi karsiutuneita ja suoria koivuja.
• Koivu on kaadettava täysikasvuisena mahdollisimman nopeasti, ettei sen laatu heikkene etenevän lahon takia.
• Laadukas koivutukki on suora, karsiutunut ja rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 25 cm. Rungon pinnan on oltava sileä, siinä ei saa olla pakkashalkeamia eikä tyvilahoa.

Puuaineksen ominaisuudet

Ominaisuus	Tuore	Kuiva	Yksikkö
Taivutuslujuus	1189	608	kg/cm²
Maksimi murtolujuus	258	586	kg/cm²
Iskulujuus	76	104	cm
Jäykkyys	108	145	1k kg/cm²
Maksimi kuorma	0,91	1	cm kg/cm³
Kovuus		558	kg
Halkaisulujuus		145	kg/cm²
Ominaispaino	801	673	kg/cm³
Paino		657	kg/cm³
Tiheys (ilmakuiva)		657	kg/cm³

Pekka Blomster

• Rauduskoivun puuaines on vaaleaa ja

  

  syykuvio erottuu heikosti.
  Sydänpuu ei erotu väriltään pintapuusta.
• Puuaines on melko kovaa, taipuisaa ja hyvin liikkuvaa.
• Koivu vaatii huolellisen kuivatuksen, koska se on helposti lahoavaa.
• Nopea kuivaus aiheuttaa myös värin tummumista.
• Se kestää huonosti kosteutta.
• Koivu on helppotyöstöinen, homogeeninen, hyvin lastuava ja kiillottuva.
• Sillä on myös hyvät pintakäsittely-, viimeistely- ja värjäysominaisuudet.
• Loimukoivun solukkojen rakenne on muuten normaali, mutta puuaineen syiden suunta vaihtelee aaltomaisesti säteen ja tangentin suunnassa.

• Koivussa esiintyviä täpläkärpäsen toukan aiheuttamia ruskeita, epäsäännöllisiä jälkiä erehdytään usein tulkitsemaan visaksi.
• Ilmakuivan sahatavaran paino 600 kg/m³.

Koivun ominaisuuksien vertailu

Paino	Kovuus	Puristus-lujuus	Taivutus-lujuus	Jäykkyys
0,16	0,12	0,24	0,24	0,4	Vaahtera, Acer platanoides
-0	-0,14	0,06	0,04	0,05	Pyökki, Fagus sylvatica
0,75	1,86	0,65	0,74	0,47	Kuusi, Abies picea
0,05	0,23	0,09	0,23	0,33	Tiikki, Tectona Grandis
0,35	0,53	0,29	0,46	0,44	Hon. Mahonki, S.macrophylla
0,61	2,51	0,96	1,01	0,75	Haapa, Populus tremula
0	0	0	0	0	Koivu, Betula pendula
0,23	0,5	0,28	0,33	0,41	Lehtikuusi, Larix sibirica
-0	0	-0,15	0,27	0,38	Tammi, Quercus robur
0,31	0,96	0,26	0,37	0,33	Mänty, Pinus silvestris

 Pekka Blomster

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

• Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
• Keskialue, ei käsittelyä
• Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Säteittäisesti sahattu loimukoivu

  

Käyttö

• Koivun puuainesta käytetään huonekaluissa, vanerinvalmistuksessa, soittimissa, sorvaamoissa sekä paperinvalmistuksessa.
• Sitä käytetään myös sisustukseen, parketteihin ja urheiluvälineisiin
• Työstöominaisuuksiltaan hankalaa loimukoivua käytetään huonekaluteollisuudessa etupäässä viiluna.
• Molemmat koivulajimme soveltuvat mahlanjuoksutukseen keväisin.
• Aiemmin 1700- 1800 -luvuilla koivusta poltettiin potaskaa, jota käytettiin värjäyksessä, puhdistusaineena sekä lasinvalmistuksessa.
• Koivun tuohesta on tehty vakkoja, tuohikontteja ja virsuja sekä torvia. Sitä käytettiin myös rakenne-eristeenä rakennuksissa.