PuuProffa

Pihlaja

Sorbus aucuparia

Pihlaja on ollut esi-isillemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea.

Nimet

Levinneisyys

Pihlaja on levinnyt luonnonvaraisesi kasviksi halki Euroopan ja se on yleinen kasvi myös Aasiassa.
Se kasvaa yleisesti koko Suomessa, aina pohjoisen puurajalle asti.
Suomessa kasvaa myös Sorbus hybrida eli suomenpihlaja ja Sorbus intermedia eli ruotsinpihlaja. Niitä tapaa Lounais-Suomessa.

Kasvupaikka

Pihlaja viihtyy multavilla mailla, jossa on kuivaa tai kosteaa, esim. lehdoissa, kangasmetsissä, korvissa tai rannoilla ja kalliojyrkänteillä.
Se vaatii paljon valoa.
Suotuisalla kasvupaikalla pihlaja on nopeakasvuinen, mutta vanhemmiten se on hidaskasvuinen.
Pihlajalla on laaja juuristo, joka tekee helposti kantovesoja. Juuristonsa ansiosta se on myrskynkestävä.

Kasvutapa

Pihlaja saattaa kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi yksittäispuuksi.
Suorarunkoiseksi ja karsiutuneeksi pihlajan saa kasvattamalla sitä riittävän tiheässä joko seka- tai pihlajametsikössä.
Pihlajan taimet kasvavat aluksi nopeasti, mutta puu jää usein pienikokoiseksi.
Suuria ja yksirunkoisia pihlajia tapaa harvinaisina parhailla kasvupaikoilla.
Se haaroittuu helposti ja kasvaa usein monen ohuen rungon muodostamana pensaana.
Kestävyytensä, lehvästönsä, kukkiensa ja marjojensa ansiosta pihlaja on suosittu puu puistokäytävien varsilla.
Pihlajat risteytyvät helposti, joten erilaisia lajikkeiden välimuotoja on paljon.
Se kestää karsintaa ja siitä saakin karsimalla sahatavaraksi kelpaavaa puuta.
Laadukas pihlajatukki on karsiutunut kolmen metrin korkeuteen. Se on suora ja rinnankorkeusläpimitaltaan yli 20 cm.

Puuaineksen ominaisuudet

Pihlajan puuaines jakautuu punertavan vaaleaan tai kellertävään mantoon ja harmaanruskeaan sydänpuuhun.
Vuosilustot erottuvat selvästi ja puu on pituussuunnassa kauniisti kuvioitunutta.
Puuaines on melko kovaa, sitkeää ja taipuisaa.
Pihlaja on tiivispintaista ja jokseenkin hajutonta.
Ominaisuuksiltaan se soveltuu erinomaisesti kalustepuuksi.
Sen työstö, sorvaus ja pintakäsittely onnistuvat hyvin.
Kuivattaessa puuaines ei kieroudu eikä halkeile.
Pihlajan loimuinen puuaines on kysyttyä raaka-ainetta.
Ilmakuivan sahatavaran paino on 650 kg/m³.

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

Sahattu säteittäisesti

Sahattu tangentiallisesti

Käyttö

Puusepän puuna pihlajan arvo on nousussa.
Sitä hyödynnetään nykyään puusepänteollisuudessa kalusteiden sekä koriste- ja käyttöesineiden valmistuksessa.
Pihlajaa on käytetty perinteisesti veistotöissä, mm. haravanpiikkeihin.
Tasasävyiden sydänpuun saanto on keskimäärin melko heikkoa isompiin kalusteisiin.