Pinus sylvestris

• Maapallolla kasvaa noin 100 mäntylajia, joista vain yksi kasvaa Suomessa luonnonvaraisena.
• Suomen metsät ovat mäntyvaltaisia, puustosta 44% on mäntyä.

Nimet

• Pine (GB)
• Tall (S)
• Kiefer (D)
• le pin (F)

Levinneisyys

• Mänty on levinnyt lähes koko Eurooppaan ja laajalle Siperiaan.
• Se ei kuitenkaan kasva mereisillä eikä aivan pohjoisilla alueilla Euroopassa.
• Mänty on vallannut lähes koko Suomen kasvualueekseen.

Kasvupaikka

• Mänty on nykyään kuusen ohella tärkein metsäpuulaji.
• Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä eikä ole tarkka kasvupaikan ravinteikkuuden suhteen, tärkeämpää on riittävä valon saanti.
• Mänty kehittyy parhaiten savisilla moreenimailla, mutta kasvaa myös kivikkoisilla ja karuilla mailla sekä turvemailla.
• Rehevimmillä alueilla mänty kasvaa heikkolaatuiseksi ja häviää kilpailussa elintilasta lehtipuille.
• Puusepänteollisuuden kannalta laadukkain mäntypuu kasvaa puolukkatyypin- kankailla, karuilla soilla tai tiheissä sekametsissä.
• Se viihtyy hyvin myös tiheässä sekametsässä mustikkatyypin kankailla.

Kasvutapa

• Mänty on ainavihanta puu, jonka runko on juuresta tummanruskea ja ylempänä punertavan-ruskea.
• Puu saattaa kasvaa lähes 40 metriä pitkäksi, satoja vuosia vanhaksi.
• Mänty on myrskynkestävä paalujuurensa ansiosta.
• Tervarososienen aiheuttaman tervasesiintymän tunnistaa puun kuolleesta, luurankomaisesta latvasta.

Puuaineksen ominaisuudet

Ominaisuus	Tuore	Kuiva	Yksikkö
Taivutuslujuus	862	448	kg/cm²
Maksimi murtolujuus	214	464	kg/cm²
Iskulujuus	69	71	cm
Jäykkyys	79	109	1k kg/cm²
Maksimi kuorma	0,58	0,86	cm-kg/cm³
Kovuus		284	kg
Halkaisulujuus		114	kg/cm²
Ominaispaino	0,42	0,51
Paino	625	513	kg/m³
Tiheys (ilmakuiva)		513	kg/m³

Pekka Blomster

• Tumma sydänpuu on kohtalaisen

  

  lahonkestävää, mantopuu on vaaleampaa.
• Puuaines on melko kovaa. Kovuuteen vaikuttaa olennaisesti myös puun kasvunopeus.
• Se ei ole kovin taipuisaa ja murtuu helposti.
• Puu kestää kosteuden vaihteluja kohtalaisen hyvin halkeilematta.
• Puu on kuorittava sahauksen yhteydessä mäntypistiäisen toukan poistamiseksi.
• Lapinmänty eroaa puuaineksen ominaisuuksiltaan ja kuvioinniltaan etelän männystä. Puu on tiheäsyisempää ja värivaihtelu on vähäisempää. Sen tyviosa on oksatonta ja punertavaa sydänpuuta eli punahonkaa.
• Puusepänteollisuuteen soveltuva männyn puuaines on peräisin vähintään 25 cm rinnankorkeusläpimitaltaan olevasta puusta, josta erottuu selkeästi oksaton, kuiva oksainen ja terveoksainen osuus.
• Ilmakuivan sahatavaran paino 540 kg/m³.
• Laadukas männyn puuaines on väriltään tasaista. Parasta laatua on hidas- ja tasakasvuinen tyvilankku. Lylyä, värivikoja eikä lahoa saa esiintyä.
  

Männyn ominaisuuksien vertailu

Paino	Kovuus	Puristus-lujuus	Taivutus-lujuus	Jäykkyys
-11 %	-42 %	-1 %	-9 %	5 %	Vaahtera, Acer pseudoplatunus
-25 %	-55 %	-15 %	-24 %	-20 %	Pyökki, Fagus sylvatica
33 %	45 %	30 %	26 %	10 %	Kuusi, Abies sibirica
-20 %	-37 %	-13 %	-10 %	0	Tiikki, Tectonia Grandis
3 %	-21 %	2 %	6 %	8 %	Hon. Mahonki, S.macrofylla
23 %	78 %	55 %	45 %	31 %	Haapa, Populus tremula
-23 %	-49 %	-20 %	-27 %	-24 %	Koivu, Betula pendula
-5 %	-23 %	1 %	-3 %	6 %	Lehtikuusi, Larix sibirica
-25 %	-49 %	-8 %	-7 %	4 %	Tammi, Quercus robur
0	0	0	0	0	Mänty, Pinus silvestris

Pekka Blomster

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

• Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
• Keskialue, ei käsittelyä
• Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

 

Sahattu tangentiallisesti

Käyttö

• Mäntyä käytetään sisustukseen, puusepäntuotteisiin, veneenrakennukseen, hirsi-, rakennus- ja pakkausteollisuuden raaka-aineeksi.
• Sitä käytetään myös huonekalujen, paneelien, ikkunoiden ja ovien valmistuksen sekä koriste- ja käyttöesineiden raaka-aineeksi.
• Siitä valmistetaan myös listoja, liimalevyä, paneeleja ja lautatavaraa.
• Mänty soveltuu myös veneenrakennukseen. Siitä on perinteisesti poltettu myös venetervaa.
• Mäntyterva oli aikanaan metsiemme arvokkain tuote. Runkoja kuorittiin hyvien tervaspuiden aikaansaamiseksi.
• Perinteisiä käyttökohteita: pylväät, mastot, rakennushirsi, ratapölkky, vaneri, aidakset, paperi, päreet