Luonnonsuojelulain (1997) tavoitteena on säilyttää ympäristön monimuotoisuus; eliölajien runsaus, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuutta.

Luontotyypit ovat ympäristöstään erottuvia alueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä niille tyypilliset kasvi- ja eläinlajistot. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat maa- ja kallioperä, vesiolot, pienilmasto ja usein myös ihmisen toiminta.

Luonnonsuojelulain luontotyyppejä ovat

• jalopuumetsiköt,
• pähkinäpensaslehdot,
• tervaleppäkorvet,
• hiekkarannat,
• merenrantaniityt,
• hiekkadyynit,
• katajakedot,
• lehdesniityt ja
• yksittäiset suuret maisemapuut.

Suojeltavat luontotyypit ovat luonnontilaisia, harvinaisia ja arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle.

Lisää tietoa luontotyyppien suojelusta.

JALOPUUMETSIKÖT

Suojellut jalopuumetsiköt ovat yhtenäisiä alueita, jotka ovat syntyneet luontaisesti, ja niissä kasvaa vähintään 20 runkomaista jaloa lehtipuuta hehtaarilla.

Tyypillisesti jalopuumetsiköt ovat syntyneet reheville lehtoalueille. Luonnontilaiset jalopuumetsiköt ovat runsas lajisia, kasvi- ja eläinlajit ovat usein harvinaisiakin.

Jalopuumetsikössä saa…

• hakata hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan lehtokasvillisuutta varjosta-via kuusia alueellisen ympäristökeskuksen luvalla. Hakkuu on tehtävä ilman koneita, eikä jaloja lehtipuita saa hakata!
• Jokamies saa liikkua alueella ja poimia luonnonmarjoja sekä rauhoittamattomia sieniä ja kukkia.

Jalopuumetsikössä ei saa…

• tehdä ojituksia, koska se muuttaa alueen vesitaloutta voimakkaasti.
• lahojenkaan jalojen lehtipuiden runkojen hakkuut eivät ole luvallisia.
• Suojellun luontotyypin alueelle ei saa rakentaa!

PÄHKINÄPENSASLEHDOT

Pähkinäpensaslehdoissa kasvaa vähintään 20 pensasta hehtaarilla. Pensaat ovat kooltaan suurehkoja: ainakin 2 metriä korkeita ja leveitä. Pähkinäpensaiden pitää kasvaa ryhmänä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä yhtenäisellä alueella. Puustona on lehtipuita, havupuita tai molempia.

Luonnonvaraisia pähkinäpensaslehtoja on vain Etelä-Suomessa. Ne sijaitsevat rehevällä ja tuoreella tai kuivahkolla maaperällä.

Pähkinäpensaslehdossa saa…

• poistaa varjostavaa puustoa, koska pähkinäpensas kukkii ja tuottaa pähkinöitä vain,jos se saa sopivasti valoa.
• Jokamies saa liikkua pähkinäpensaslehdoissa, poimia luonnonmarjoja se-kä rauhoittamattomia sieniä ja kukkia. Liikkuminen on syytä ohjata poluil-le, jottei lehtojen aluskasvillisuus tallaannu liikaa.

Pähkinäpensaslehdossa ei saa…

• harventaa vaan vanhat rungot tulee jättää lahoamaan.
• muokata maanpintaa, käyttää kemikaaleja, istuttaa kuusia eikä ojittaa.
• Rakentaminen suojellun luontotyypin alueelle ei ole sallittua.

TERVALEPPÄKORVET

Tervaleppäkorvet ovat kosteita ja tulvivia. Ne sijaitsevat purojen, jokien, järvien ja meren rannoilla sekä suon korpireunuksilla. Tervaleppäkorvet ovat vähentyneet ojitusten ja hakkuiden takia. Koska tervaleppäkorvet ovat kosteita, niissä kasvaa vain vähän muita puulajeja. Kosteiden tervaleppäkorpien eliöstö on hyvin monimuotoista.

Luonnonsuojelulain tarkoittamia kohteita ovat koko kasvukauden kosteat ravinteiset tyypit.

Tervaleppäkorvessa saa…

• poikkeusluvalla tehdä kotitarvehakkuita. Hakkuut tulee tehdä poimintahakkuina. Oleellista on säilyttää korven varjoisuus sekä säästää suuret vanhat puuyksilöt.
• Suojellussa tervaleppäkorvessa liikutaan kesällä mieluusti pitkospuilla.

Tervaleppäkorvessa ei saa…

• ojittaa tai muuten muuttaa vesitaloutta, koska alueen ympäristön lähteiden ja purojen säilyttäminen on tärkeätä.
• Suojellun tervaleppäkorven alueelle ei saa rakentaa.

KATAJAKEDOT

Suojelluilla katajakedoilla kasvaa kookkaita katajia sekä niiden lomassa matalaa niitty- ja kalliokasvillisuutta. Katajaketoja on koko maassa, mutta ne ovat hyvin pieniä, alle hehtaarin kokoisia.

Katajaketoja on viime vuosikymmeninä raivattu pelloksi ja metsitetty paljon. Osa kedoista on kasvanut luontaisesti umpeen laiduntamisen loputtua. Maaperältään muokkaamattomia katajaketoja on jäljellä enää muutamia satoja hehtaareita. Katajakedoilla viihtyvät monet viime aikoina taantuneet lajit.

Katajakedoilla saa…

• laiduntaa ja niittää, jotta suojellun katajakedon ominaispiirteet säilyvät.
• harventaa tiheitä katajikkoja.
• liikkua vapaasti.

Katajakedoilla ei saa…

• lannoittaa eikä muokata.
• kylvää eikä istuttaa puun taimia.
• Laiduntavaa karjaa ei saa lisäruokkia eikä laiduntaa välillä nurmilaitumilla, jotta katajaketo ei rehevöidy.
• Rakentaminen on kielletty.

LEHDESNIITYT

Lehdesniittyjä on niitetty tai laidunnettu, ja niiden puista on katkottu lehdeksiä karjan rehuksi. Lehdesniityillä on sekä niittymäisiä että puita kasvavia osia. Suojellulla lehdesniityllä on vähintään viisi lehdestettyä puuta hehtaarilla.

Eräillä Saaristomeren kansallispuiston saarilla ja muilla suojelualueilla lehdesniittyjä on kunnostettu perinteiseen käyttöön. Lehdesniittyjä Manner-Suomessa vain alle sata hehtaaria.
Lehdesniittyjen eliölajisto on erityisesti lehtomailla poikkeuksellisen monimuotoista. Koska niityllä on puita, niiden varjossa viihtyy myös metsien kasvilajeja.

Lehdesniityillä saa…

• laiduntaa tai niittää ja lehdestettyjä puita lehdestää alueen ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Muiden kuin lehdestettyjen puiden raivaus on tärkeätä.
• Jokamies voi liikkua vapaasti alueella.

Lehdesniityillä ei saa…

• Vanhoja lehdestettyjä puita ei saa raivata. Suojellun lehdesniityn alueelle ei saa rakentaa. Aluetta ei saa lannoittaa eikä muokata, eikä sinne saa kylvää eikä istuttaa.

MAISEMAPUUT

Suojellut männyt ja tammet ovat vanhoja ja järeitä; läpimitaltaan vähintään 60 senttiä rinnan korkeudelta mitattuna, muut suojellut puut vähintään 40 senttiä. Suojeltuun puuryhmään kuuluu enintään viisi lähekkäistä puuyksilöä.

Mitä ei saa tehdä...

• Suojeltua puuta tai puuryhmää ei saa hävittää.
• Sen ympäriltä ei saa muokata maata vähintään latvuksen laajuiselta alueelta.