Puun lujuusominaisuudet ovat erilaiset eri leikkuusuunnissa ja ne riippuvat määritystavasta sekä olosuhteista.

• Vetolujuus on suurimmillaan syiden suunnassa, mikä johtuu mikrofibrillien suuntautumisesta sekundaariseinämän keskikerroksessa. 
• Halkaisulujuutta mitattaessa kuormitus kohdistuu kahden pinnan rajaviivalle eikä pinnalle kuten vedossa. Siksi usein puhutaankin halkaistavuudesta.
• Halkeilevuudella sen sijaan tarkoitetaan puun luontaista alttiutta halkeilla. 
• Puristuslujuus on suurin syiden suuntaan ja absoluuttiselta arvoltaan lähellä kappaleen vetolujuutta samaan suuntaan.
• Taivutuslujuus kohtisuoraan puun syitä vastaan on yleisimmin käytetty puun lujuuden tunnus. Syiden suuntainen taivutuslujuus on hyvin pieni.
• Kovuudella tarkoitetaan puun ominaisuutta vastustaa kiinteiden kappaleiden pakot-tamista puun sisään.

Puuaineksen mekaanisella lujuudella tarkoitetaan sen kykyä vastustaa voimia, jotka pyrkivät muuttamaan sen kokoa tai muotoa.

	Kuiva tiheys 0%	Taivutus-lujuus	Puristus-lujuus syiden suunnassa	Vetolujuus syiden suunnassa	Vetolujuus kohtisuor. syihin	Isku-lujuus	Kimmo-moduuli
Puulaji	kg/m³	Mpa	Mpa	Mpa	Mpa	kJ/m²	Mpa
Haapa	490-540	75- 82	42- 47	110	2,8- 5,4	35	11000-13500
Harmaaleppä	500-530		41
Hieskoivu	630-670	107- 123	54- 60	137	7	100	13000-15000
Jalava	550-610	68- 105	34- 56	18	4	59	7000-11000
Kataja	550-650	93	46	69
Kuusi	300-480	66- 84	35- 44	88	3,3	50	8300-13000
Lehmus	530-570	92- 106	34- 52	85	4	50- 55	6750-7400
Lehtikuusi	550-640	92- 94	47- 54	105	2,3	70	9900-13500
Kirsikka (Linnun)	650	85	45
Luumupuu	800
Mänty	480-530	83- 89	45- 47	104	5	70	10000-12000
Omenapuu(12%)	700
Pihlaja	640	106	60	103		108	6800-19600
Poppeli	400	47- 65	27- 36	28- 77		34- 46	7700-8800
Pyökki	670-720	105- 118	52- 56	135	7	100	10000-16000
Pähkinäpensas	600
Päärynäpuu	700	83	46				7900
Raita	530	57- 63	35	60			7200-1600
Rauduskoivu	630-610	107- 123	54- 60	137	7	100	13000-15000
Ruotsinpihlaja	720	64(laho)	270(laho)				10000(laho)
Saarni	550-800	80- 120	38- 58	165	7	70	8300-13400
Salava	440	63	28
Syreeni	800-900
Tammi	690-700	90- 100	53- 65	90	4	60- 15	10000-13000
Tervaleppä	550	78- 95	39- 52	92	2	55	9000-12000
Tuomi	520-620
Vaahtera	560-650	95- 117	48- 53	82- 100	3,5	65	9400-11300
Valkopaju	560	57	34	64
Valkopyökki	830	130	66	135	20	80	13000

Kimmomoduuli

Kimmomoduuli on erilainen syiden, säteen ja tangentin suunnassa. Siihen vaikuttavat puun tiheys, kosteus, lämpötila jne.

Kimmomoduuli (tunnus E) on aineelle tyypillinen kimmoisuutta kuvaava ominaisluku, jonka yksikkö on N/m² (tai N/mm²). Se määrittää kappaleeseen kohdistuvan jännityksen (puristuksen) ja myötymän (venymän) suhteen seuraavasti:

σ = E * ε

E = kimmomoduuli (yksikkönä N/m²)
σ = jännitys (F/A, yksikkönä N/m²)
ε = myötymä (Δl/l, yksikkönä m/m)

Puun kovuudella tarkoitetaan sen ominaisuutta vastustaa kiinteiden kappaleiden pakottamista puun sisään.

	Päätypuun kovuus	Pintapuun kovuus	Päätypuun kovuus	Pintapuun kovuus	Tilavuus	Säteit-täinen	Tangen-tiaalinen
Puulaji	Brinell	Brinell	Janka	Janka
Haapa	3,7	1,7	320- 360	250- 270	13,4- 14	3,1- 4,5	8,5- 9,6
Harmaaleppä	3,7	1,4	370		14,5	4,7	9,7
Hieskoivu		2,2- 2,1	460	420	14,2	5,3	7,8
Jalava	6,4	2,1- 3,8	560- 640	510	13,8- 16	4,6- 5,9	8,3- 10
Kataja	2,2- 2,8		410	460	13	3,9	5,4
Kuusi	3,2	1,2	270- 290	160- 230	12	3,6- 4,2	7,8- 8,8
Lehmus		1,6	330	244	14,9	5- 5,5	6,1- 9,1
Lehtikuusi	5,2	1,9- 2,5	370	340- 360	12	3,3- 4,3	7,8- 10,4
Kirsikka (Linnun)			510		13,7	5	8,7
Luumupuu
Mänty	4	1,9	300	250	12,4	4	7,7
Omenapuu						6	11,5
Pihlaja	6,1	3,3				4,9	8,3
Poppeli			220- 300	170- 240		3- 3,6	7,1- 8,6
Pyökki	7,2	2,1- 4	180- 830	565- 675	17,5	4,4- 5,9	10- 11,8
Pähkinäpensas						5,3	8,1
Päärynäpuu			790
Raita	3	1,5	400		12,5	3	8
Rauduskoivu		2,2- 2,7	460	420	14,2	5,3	7,8
Ruotsinpihlaja
Saarni	6,5	3- 4,1	760	400- 610	8,5- 13,6	3,8- 5	5,4- 8,4
Salava
Syreeni
Tammi	6,4- 6,6	3,4- 4,1	690- 715	450	12,6- 15,6		7,8- 10
Tervaleppä	3,7	1,4	440	215	13,6- 14,7	4,3- 4,7	9,3- 9,7
Tuomi						4,7	8,7
Vaahtera	6,2	2,5- 3,5	670- 750	520			7,8- 8,9
Valkopaju			330		10,8	3,9	6,8
Valkopyökki	7	3- 3,8	890	750	18,8	6,8	11,5