Lehmus

Tilia cordata

  • Lehmus on Suomessa yleisin ja laajimmin levinnyt jalo lehtipuu.

 

Nimet

  • skogslind (S)
  • Lime (GB)
  • winterLinde (D)
  • le tilleul (F)

 

Levinneisyys

  • Lehmus kasvaa luonnonvaraisena koko Euroopassa.
  • Se esiintyy  Suomessa aina Rovaniemen korkeudelle saakka.
  • Lehmus sietää mannermaisempaa ilmastoa kuin muut Suomen jalopuut.

 

Kasvupaikka

  • Lehmus vaatii kasvupaikakseen kuivan tai tuoreen ravinteikkaan maaperän.
  • Se kasvaa lämpimillä harjujen metsäisillä rinteillä ja purojen varsilla.
  • Lehmus on puolivarjon puu.
  • Se on nopeakasvuinen, varsinkin ravinteikkailla kasvupaikoilla.
  • Laadukasta puuainesta lehmus tuottaa ravinteikkaassa ja kalkkipitoisissa, lehtotyyppisissä maaperissä.

 

Kasvutapa

  • Lehmus kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi puuksi, jonka runko on yksi- tai monihaarainen.
  • Lehmus säilyy hyvän vesomis- ja varjonsietokykynsä avulla pensasmaisena alikasvoksena ja yksittäispuuna huonoillakin kasvupaikoilla.
  • Nuorena lehmusta on kasvatettava tiheässä, jottei se haaroittuisi.
  • Metsikössä kasvaessaan lehmuksen runko on suora ja korkealle oksaton.
  • Metsälehmus voi kasvaa hyvinkin suureksi, järeärunkoiseksi ja lehtevälatvaiseksi puuksi.
  • Laadukas metsälehmus on suorarunkoinen, tyveltään haaroittumaton ja sen rinnankorkeusympärysmitta on vähintään 30 cm. Rungon on oltava lahoton eikö siinä saa olla halkeamia.
  • Yleisin katupuumme puistolehmus (Tilia vulgaris) on metsälehmuksen ja eurooppalaisen isolehtilehmuksen (Tilia platyphyllos) sukulainen.

 

 

  • Lehmuksen puuaines on kellanvaaleaa ja kevyttä ilman erottuvaa sydänpuuta.
  • Puuaines on suora syistä, kevyttä, pehmeää ja halkeilematonta.
  • Lehmusta on helppo työstää puusepäntöissä. Se on erityisen tasalaatuinen veistopuuksi.
  • Se kutistuu kuivuessaan vähän ja on kevyttä ja stabiilia sokkopuuksi kalusterakenteissa.
  • Ilmakuivan sahatavaran paino 500 kg/m3.

 

 

 

 

 

 

 

Lehmuksen ominaisuuksien vertailu

PainoKovuusPuristus-lujuusTaivutus-lujuusJäykkyys 
-2 %-34 %-1 %-6 %18 %Vaahtera, Acer platanoides
-18 %-50 %-15 %-22 %-11 %Pyökki, Fagus sylvatica
45 %65 %31 %30 %23 %Kuusi, Abies picea
-12 %-28 %-12 %-7 %12 %Tiikki, Tectona Grandis
12 %-11 %2 %9 %21 %Hon. Mahonki, S.macrophylla
34 %102 %56 %50 %46 %Haapa, Populus tremula
-16 %-42 %-20 %-25 %-16 %Koivu, Betula pendula
2 %-13 %1 %018 %Lehtikuusi, Larix sibirica
-18 %-42 %-7 %-5 %16 %Tammi, Quercus robur
9 %13 %03 %11 %Mänty, Pinus silvestris

 Pekka Blomster

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

  • Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
  • Keskialue, ei käsittelyä
  • Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

 

Sahattu tangentiallisesti

 

Käyttö

  • Lehmus on helppoa työstää. Siitä tehdäänkin taide- ja koriste-esineitä, soittimia, huonekaluja.
  • Siitä valmistetaan myös proteeseja ja hammastikkuja.
  • Lehmuksen kuoren alla nilakerroksessa on ohuita ja sitkeitä niinisyitä, joita käytetään punontatöiden materiaalina.
  • Polttopuuna se on huono heikon lämpöarvonsa vuoksi. Siitä saadaan kuitenkin erinomaista piirustushiiltä.