|
LehmusTilia cordata - Lehmus on Suomessa yleisin ja laajimmin levinnyt jalo lehtipuu.
Nimet - skogslind (S)
- Lime (GB)
- winterLinde (D)
- le tilleul (F)
Levinneisyys - Lehmus kasvaa luonnonvaraisena koko Euroopassa.
- Se esiintyy Suomessa aina Rovaniemen korkeudelle saakka.
- Lehmus sietää mannermaisempaa ilmastoa kuin muut Suomen jalopuut.
Kasvupaikka - Lehmus vaatii kasvupaikakseen kuivan tai tuoreen ravinteikkaan maaperän.
- Se kasvaa lämpimillä harjujen metsäisillä rinteillä ja purojen varsilla.
- Lehmus on puolivarjon puu.
- Se on nopeakasvuinen, varsinkin ravinteikkailla kasvupaikoilla.
- Laadukasta puuainesta lehmus tuottaa ravinteikkaassa ja kalkkipitoisissa, lehtotyyppisissä maaperissä.
Kasvutapa - Lehmus kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi puuksi, jonka runko on yksi- tai monihaarainen.
- Lehmus säilyy hyvän vesomis- ja varjonsietokykynsä avulla pensasmaisena alikasvoksena ja yksittäispuuna huonoillakin kasvupaikoilla.
- Nuorena lehmusta on kasvatettava tiheässä, jottei se haaroittuisi.
- Metsikössä kasvaessaan lehmuksen runko on suora ja korkealle oksaton.
- Metsälehmus voi kasvaa hyvinkin suureksi, järeärunkoiseksi ja lehtevälatvaiseksi puuksi.
- Laadukas metsälehmus on suorarunkoinen, tyveltään haaroittumaton ja sen rinnankorkeusympärysmitta on vähintään 30 cm. Rungon on oltava lahoton eikö siinä saa olla halkeamia.
- Yleisin katupuumme puistolehmus (Tilia vulgaris) on metsälehmuksen ja eurooppalaisen isolehtilehmuksen (Tilia platyphyllos) sukulainen.

- Lehmuksen puuaines on kellanvaaleaa ja kevyttä ilman erottuvaa sydänpuuta.
- Puuaines on suora syistä, kevyttä, pehmeää ja halkeilematonta.
- Lehmusta on helppo työstää puusepäntöissä. Se on erityisen tasalaatuinen veistopuuksi.
- Se kutistuu kuivuessaan vähän ja on kevyttä ja stabiilia sokkopuuksi kalusterakenteissa.
- Ilmakuivan sahatavaran paino 500 kg/m3.
Lehmuksen ominaisuuksien vertailu | Paino | Kovuus | Puristus-lujuus | Taivutus-lujuus | Jäykkyys | | | -2 % | -34 % | -1 % | -6 % | 18 % | Vaahtera, Acer platanoides | | -18 % | -50 % | -15 % | -22 % | -11 % | Pyökki, Fagus sylvatica | | 45 % | 65 % | 31 % | 30 % | 23 % | Kuusi, Abies picea | | -12 % | -28 % | -12 % | -7 % | 12 % | Tiikki, Tectona Grandis | | 12 % | -11 % | 2 % | 9 % | 21 % | Hon. Mahonki, S.macrophylla | | 34 % | 102 % | 56 % | 50 % | 46 % | Haapa, Populus tremula | | -16 % | -42 % | -20 % | -25 % | -16 % | Koivu, Betula pendula | | 2 % | -13 % | 1 % | 0 | 18 % | Lehtikuusi, Larix sibirica | | -18 % | -42 % | -7 % | -5 % | 16 % | Tammi, Quercus robur | | 9 % | 13 % | 0 | 3 % | 11 % | Mänty, Pinus silvestris |
Pekka Blomster
Pintakäsittely Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti: - Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
- Keskialue, ei käsittelyä
- Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti 
Sahattu tangentiallisesti
Käyttö - Lehmus on helppoa työstää. Siitä tehdäänkin taide- ja koriste-esineitä, soittimia, huonekaluja.
- Siitä valmistetaan myös proteeseja ja hammastikkuja.
- Lehmuksen kuoren alla nilakerroksessa on ohuita ja sitkeitä niinisyitä, joita käytetään punontatöiden materiaalina.
- Polttopuuna se on huono heikon lämpöarvonsa vuoksi. Siitä saadaan kuitenkin erinomaista piirustushiiltä.
|