Picea abies

• Kuusi on metsäpuista viimeisin tulokas jääkauden jälkeen.
• Se on toiseksi yleisin puulaji metsissämme, noin 36 % puustosta on kuusta.

Nimet

• Spruce (GB)
• Gran (S)
• Fichte (D)
• le sapin (F)

Levinneisyys

• Kuusi kasvaa Pohjois-Euroopan havumetsävyöhykkeellä.
• Kuusi viihtyy kuitenkin lähes koko Suomessa.
• Ainoat alueet, joilla Suomessa ei kasva kuusta ovat havupuurajan yläpuoliset tunturit.

Kasvupaikka 

• Kuusi kaipaa varjoisaa kasvupaikkaa ja on hallanarka laji.
• Kasvupaikaksi sopii tuore ja runsasravinteinen mustikkatyypin kangasmetsä tai lehto.
• Se on altis kuivuuden, myrskyjen, ilmansaasteiden ja lahon aiheuttamille vaurioille.
• Kuusi kasvaa hyvälaatuiseksi puuraaka-aineeksi köyhällä kasvupaikalla riittävän tiheässä, jolloin kuusen runkoon syntyy vähemmän oksia.

Kasvutapa

• Kuusi on ainavihanta puu, jonka latvus on leveähkö ja kartiomainen.
• Kuusi saattaa kasvaa jopa 40 metriä pitkäksi ja jopa metrin paksuiseksi. Sen runko on harmaa tai ruskea sekä pinnaltaan karhea.
• Laadukkaan kuusen runko on suora, haaraton ja tyvestä karsiutunut tai ohut oksainen. Rungon pitää olla sileä eikä siinä saa olla pihkavuotoja.
• Laadukkaans tyvitukin paksuus on rinnankorkeudelta vähintään 30 cm.
• Juuristo on melko pinnallinen, minkä vuoksi kuusikot ovat alttiita myrskytuhoille.
• Suomalaisella kuusella on useita alalajeja, kuten Pohjois-Suomessa elävä siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata), jonka latvus on kapeampi kuin tavallisella kuusella.

Puuaineksen ominaisuudet 

Ominaisuus	Tuore	Kuiva	Yksikkö
Taivutuslujuus	681	358	kg/cm²
Maksimi murtolujuus	179	354	kg/cm²
Iskulujuus	48	51	cm
Jäykkyys	72	99	1k kg/cm²
Maksimi kuorma	0,45	0,68	cm-kg/cm³
Kovuus		195	kg
Halkaisulujuus		85	kg/cm²
Ominaispaino	0,34	0,47
Paino	497	385	kg/m³
Tiheys (ilmakuiva)		465	kg/cm³

Pekka Blomster

• Kuusen puuaines on vaaleaa eikä kellertävä

  

  sydänpuu erotu selvästi mannosta.
• Kuusi on suorasyistä, vähemmän taipuisaa.
• Puuaines kutistuu kuivuessaan hieman, mutta vääntyy ja kieroutuu enemmän kuin mänty. Ohutlustoinen puu on kovempaa ja kutistuu vähemmän.
• Se halkeaa helposti, mutta kestää kosteuden vaihtelua hyvin.
• Puusepänteollisuudessa kuusen huonoja puolia ovat sen oksaisuus ja pihkaaminen.
• Laadukkaan kuusen puuaines on akustisten soittimien raaka-ainetta. Tällöin se on kasvanut karussa kangasmaastossa, jolloin vuosilustot ovat ohuita ja tasapaksuisia.
• Ilmakuivan sahatavaran paino 450 kg/m³.
• A-luokkaisen kuusen puuaines on väriltään tasaista. Sen tulee olla sileäpintaista ja kyhmytontä. Vuosilustojen paksuus saa enimmillään olla  3 mm. Tästä virheettömästä puuaineksesta valmistetaan huonekaluja, ovia ja ikkunoita sekä paneeleja ja listoja.

Paino	Kovuus	Puristus-lujuus	Taivutus-lujuus	Jäykkyys
-33%	-60 %	-24 %	-28 %	-4 %	Vaahtera, Acer platanoides
-44%	-70 %	-35 %	-40 %	-28 %	Pyökki, Fagus sylvatica
0	0	0	0	0	Kuusi, Abies picea
-40%	-56 %	-33 %	-29 %	-9 %	Tiikki, Tectona Grandis
-22%	-46 %	-22 %	-15 %	-1 %	Hon.Mahonki, S.macrophylla
-7 %	22 %	18 %	15 %	18 %	Haapa, Populus tremula
-42%	-65 %	-39 %	-42 %	-32 %	Koivu, Betula pendula
-29%	-47 %	-22 %	-23 %	-3 %	Lehtikuusi, Larix sibirica
-44%	-65 %	-29 %	-27 %	-5 %	Tammi, Quercus robur
-25%	-31 %	-23 %	-20 %	-9 %	Mänty, Pinus silvestris

 Pekka Blomster

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

• Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
• Keskialue, ei käsittelyä
• Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

 

Sahattu tangentiallisesti

Käyttö

• Kuusesta valmistetaan; huonekaluja, ovia ja ikkunoita ym. rakennustarvikkeita.
• Sitä käytetään myös pakkausteollisuuden ja vanerin raaka-aineeksi.
• Laadukkaasta kuusesta valmistetaan myös soittimia, mm. viuluja
• Kuusi on hyvää pitkäkuituista paperinvalmistuksen raaka-ainetta, sekä erilaisten kemiallisten tuotteiden raaka-aine, kuten esim. keinokuidut(viskoosi).
• Entisaikojen käyttötarkoituksia: puuhiili, kattopaanut, parkitseminen, soittimet, aidakset, lattiat