Paras puunkorjuun ajankohta on sydäntalvi, joulukuusta maaliskuun loppuun, jolloin puut ovat jäätyneinä lepotilassa. Myös alhainen ilman kosteus parantaa kaadetun puutavaran laatua. Tällöin vältetään puuhun syntyvät jännitystilat ja puuaineksen väri pysyy tasaisena.

Leppä ja lehtikuusi on mahdollista korjata myös kasvukauden aikana. Koska niiden puuaineen väri on sävyltään tummempaa, se korostuu.

Kesällä on kaadettu lehtipuita rasiin, jolloin oksia ei karsita. Lehvistö haihduttaa silloin kosteuden pois puusta. Puun kaataminen rasiin tarkoittaa sen jättämistä oksineen ja lehtineen odottamaan kosteuden haihtumista. Lehtien varistua pois puu on kuivunut.

Kesäaikainen puunkorjuu käynnistyi Suomessa 1970-luvun alussa, kesähakkuut ovat kuitenkin vahingollisia sekä luonnolle että metsänomistajalle. Kesähakkuita pitää välttää alueilla. joissa on herkästi vahingoittuvaa kasvillisuutta, mm.   lehdoissa, tuoreissa kangasmetsissä ja lehtimetsissä.

Kesällä hakattu puu aiheuttaa ongelmia sahateollisuudelle, koska puuta joudutaan suojaamaan kemikaaleilla. Talvihakattu puu on sen sijaan kuivempaa ja vaaleampaa ja sen vuoksi laadukkaampaa niin sahateollisuudessa kuin hiokkeen valmistuksessa.