Siperianpihta

  • Abies sibirica
  • Sibirisk pichta (S)
  • Siberian Fir (GB)
  • Sibirische Tanne (D

 

Levinneisyys

  • Pihdat ovat levinneet pohjoisen pallonpuoliskon lähinnä viileään ja lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen.

  • Siperianpihta ei kasva luontaisesti Suomessa, mutta se on yleisesti viljelty koristepuulaji.

  • Pihta uudistuu helposti viljelykarkulaisena, joten se on sopeutunut hyvin uuteen kasvuympäristöönsä Suomessa. Pihtalajit risteävät helposti keskenään.

 

 

Kasvupaikka

  • Siperianpihta viihtyy tuoreilla, runsasravinteisilla maaperillä. Sillä on pitkälti samanlaiset kasvupaikkavaatimukset kuin kotimaisella kuusellakin.

  • Pihta on hallanarka puu, mutta sitä esiintyy aivan pohjoisimmassa Lapissakin.

  • Perinteisesti pihapuuna käytetty pihta on altis katkeamaan tuulella. Latvakatkon jälkeen ylimmät oksat kilpailevat uuden latvan paikasta. Siksi monet pihdat ovat monilatvaisia.

Kasvutapa

  • Pihta on ainavihanta ja muistuttaa kotimaista kuustamme.

  • Siperianpihta kasvaa jopa 30 m korkeaksi. Sen oksat ovat lyhyehköjä ja latvus on tummanvihreä ja kapeahko. Väljässä tilassa oksat säilyvät vihreinä lähes maahan saakka, mutta tiheästi kasvavat pihdat karsiutuvat tehokkaasti.

  • Harmaata runkoa peittää sileä kuori, jossa on pihkarakkuloita.

  • Pihtojen pystyt kävyt hajoavat niiden kypsyttyä syksyllä latvaan.

  • Pihtakuusi ei ole kovin pitkäikäinen, sillä puun tyvi on herkkä lahoamaan vanhemmalla iällä. Se kestää paremmin talvipakkasia kuin kotimainen kuusemme, mutta on sen sijaan arempi keväthalloille.

  • Terävät, vanhemmiten haaroittuvat latvukset ovat kulttuurimaisemassa tyypillisiä vanhojen kartanoiden ja pihapiirien maamerkkejä.

Puuaineksen ominaisuuksista

  • Pihdan pinta- ja sydänpuu ovat vaaleita eivätkä erotu toisistaan, mutta vuosilustot ovat tavallisesti paksuja, säännöllisiä ja erottuvat heikosti toisistaan.

  • Pihdan puuaines on pehmeää ja hauraampaa kuin tavallisen kuusen. Siinä ei ole pihkasulkeumia, kuten tavallisen kuusen puuaineksessa.

  • Puuaines on Suomessa kasvavista puulajeista keveintä. Se painaa ilmakuivana noin 300 kg/ m3.

  • Sahattuna puu ei halkeile, kutistu tai vääntyile lähes ollenkaan. Sen lisäksi sitä on helppo työstää. Koska pihtoja käytetään koristepuuna ja niitä viljellään harvoin puuntuotannossa, on laji harvinainen sahauspuu.

Käyttö

  • Pihtaa voi käyttää samoihin tarkoituksiin kuin tavallista kuusta; rakennuspuuksi sisärakenteisiin, esimerkiksi paneeliksi tai laudepuuksi.

  • Pihta sopii sahattavaksi laudoiksi ja paneeliksi sekä puutavaraksi rakenteisiin, missä ei vaadita taivutuslujuutta.

  • Se sopii myös kohteisiin, jossa vaaditaan kevyttä ja liikkumatonta puuainesta.

  • Merkittävä pihtakuusen käyttömuoto on myös joulukuuseksi viljely johtuen sen kauniista väristä ja muodosta.

  • Pihtaa käytetään myös vaneri-, paperi- ja hiomoteollisuuden raaka-aineena. Puuainesta käytetään luontaisilla kasvualueillaan jonkin verran selluloosan raaka-aineena.

  • Venäjällä siperianpihdan neulasista ja pihkasta on tislattu teollisuudessa käytettyä eteeristä öljyä.

  • Pihdat ovat levinneet pohjoisen pallonpuoliskon lähinnä viileään ja lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen.

  • Siperianpihta ei kasva luontaisesti Suomessa, mutta se on yleisesti viljelty koristepuulaji.

  • Pihta uudistuu helposti viljelykarkulaisena, joten se on sopeutunut hyvin uuteen kasvuympäristöönsä Suomessa. Pihtalajit risteävät helposti keskenään.