Mänty

  • Pinus sylvestris
  • Tall (S)
  • Pine (GB)
  • Kiefer (D)
  • Le pin (F)
  • Maapallolla kasvaa noin 100 mäntylajia, joista vain yksi kasvaa Suomessa luonnonvaraisena.
  • Suomen metsät ovat mäntyvaltaisia, puustosta 44% on mäntyä.

Levinneisyys

Mänty on levinnyt lähes koko Eurooppaan ja laajalle Siperiaan. Se ei kuitenkaan kasva mereisillä eikä aivan pohjoisilla alueilla Euroopassa. Mänty on vallannut lähes koko Suomen kasvualueekseen.

Kasvupaikka

  • Mänty on nykyään kuusen ohella tärkein metsäpuulaji.
  • Se viihtyy kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä eikä ole tarkka kasvupaikan ravinteikkuuden suhteen, tärkeämpää on riittävä valon saanti.
  • Mänty kehittyy parhaiten savisilla moreenimailla, mutta kasvaa myös kivikkoisilla ja karuilla mailla sekä turvemailla.
  • Rehevimmillä alueilla mänty kasvaa heikkolaatuiseksi ja häviää kilpailussa elintilasta lehtipuille.
  • Puusepänteollisuuden kannalta laadukkain mäntypuu kasvaa puolukkatyypin- kankailla, karuilla soilla tai tiheissä sekametsissä.
  • Se viihtyy hyvin myös tiheässä sekametsässä mustikkatyypin kankailla.

Kasvutapa

  • Mänty on ainavihanta puu, jonka runko on juuresta tummanruskea ja ylempänä punertavan-ruskea.
  • Puu saattaa kasvaa lähes 40 metriä pitkäksi, satoja vuosia vanhaksi.
  • Mänty on myrskynkestävä paalujuurensa ansiosta.
  • Tervarososienen aiheuttaman tervasesiintymän tunnistaa puun kuolleesta, luurankomaisesta latvasta.

Puuaineksen ominaisuudet

  • Tumma sydänpuu on kohtalaisen lahonkestävää, mantopuu on vaaleampaa.
  • Puuaines on melko kovaa. Kovuuteen vaikuttaa olennaisesti myös puun kasvunopeus.
  • Se ei ole kovin taipuisaa ja murtuu helposti.
  • Puu kestää kosteuden vaihteluja kohtalaisen hyvin halkeilematta.
  • Puu on kuorittava sahauksen yhteydessä mäntypistiäisen toukan poistamiseksi.
  • Lapinmänty eroaa puuaineksen ominaisuuksiltaan ja kuvioinniltaan etelän männystä. Puu on tiheäsyisempää ja värivaihtelu on vähäisempää. Sen tyviosa on oksatonta ja punertavaa sydänpuuta eli punahonkaa.
  • Puusepänteollisuuteen soveltuva männyn puuaines on peräisin vähintään 25 cm rinnankorkeusläpimitaltaan olevasta puusta, josta erottuu selkeästi oksaton, kuiva oksainen ja terveoksainen osuus.
  • Ilmakuivan sahatavaran paino 540 kg/m3.
  • Laadukas männyn puuaines on väriltään tasaista. Parasta laatua on hidas- ja tasakasvuinen tyvilankku. Lylyä, värivikoja eikä lahoa saa esiintyä.

 

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

  • Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
  • Keskialue, ei käsittelyä
  • Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy 

Sahattu säteittäisesti

Sahattu tangentiaalisesti

Käyttö

  • Mäntyä käytetään sisustukseen, puusepäntuotteisiin, veneenrakennukseen, hirsi-, rakennus- ja pakkausteollisuuden raaka-aineeksi.
  • Sitä käytetään myös huonekalujen, paneelien, ikkunoiden ja ovien valmistuksen sekä koriste- ja käyttöesineiden raaka-aineeksi.
  • Siitä valmistetaan myös listoja, liimalevyä, paneeleja ja lautatavaraa.
  • Mänty soveltuu myös veneenrakennukseen. Siitä on perinteisesti poltettu myös venetervaa.
  • Mäntyterva oli aikanaan metsiemme arvokkain tuote. Runkoja kuorittiin hyvien tervaspuiden aikaansaamiseksi.
  • Perinteisiä käyttökohteita: pylväät, mastot, rakennushirsi, ratapölkky, vaneri, aidakset, paperi, päreet