Lehtikuusi

  • Larix decidua , Larix sibirica
  • Lärk (S)
  • Larch (GB)
  • Lärche (D)
  • Meléze (F)

 

  • Nimensä lehtikuusi on saanut siitä, että se varistaa pehmeät ja vaaleanvihreät neulasensa joka syksy kuten lehtipuut.

 

Levinneisyys

Lehtikuusi on levinnyt koko Euroopan alueelle, etenkin Keski-Eurooppaan. Suomessa lehtikuusi ei kasva luonnollisesti, mutta se menestyy hyvin istutettuna. Meillä viljellään etupäässä Siperianlehtikuusta (Larix sibirica), joka menestyy Lappia myöten. Se on Venäjän laajojen lehtikuusimetsien läntisin laji, joka muodostaa pohjoisessa metsärajan.

 

Kasvupaikka

  • Lehtikuusi kasvaa kunnollisesti tuoreilla ja runsasravinteisilla metsämailla, jossa se saattaa olla yleisin puulaji.
  • Se selviää karummillakin kasvupaikoilla, kunhan saa riittävästi valoa.
  • Se ei viihdy alueilla, jossa maaperän vesi on seisovaa.
  • Lehtikuusi on loppukeväästä hallanarka, eikä pidä korkeista lämpötiloista mutta kestää koviakin pakkasia.

Kasvutapa

  • Lehtikuusi voi kasvaa Suomessa noin 40 metrin pituiseksi. Se on nopeakasvuisempi kuin kuusi ja mänty.
  • Se jatkaa kasvuaan pidempään kuin muut havupuumme.
  • Latvus on kapea ja kartiomainen, joka vanhetessa pyöristyy.
  • Tiheässä kasvavien puiden rungot ovat suorahkoja ja oksattomia 2/3 pituuteen asti.
  • Nuorilla puilla kuori on sileä, tuhkanharmaa ja pihkainen.
  • Vanhemmiten kuori paksuuntuu ja parkkiutuu. Vanhan lehtikuusen tyvikaarna on noin 3 cm paksu, syväuurteinen ja sisältä tumman punaruskea.
  • Lehtikuusilajit risteytyvät helposti keskenään, jolloin niistä käytetään nimeä Larix- risteymä.
  • Laadukasta lehtikuusta saadaan kasvattamalla sitä taimikko vaiheessa tiheässä, jolloin se karsiutuu mahdollisesti luonnostaankin, kun ensimmäinen harvennus tehdään tarpeeksi ajoissa. Myöhemmät harvennukset on tehtävä riittävän voimakkaina, jotta puut saavuttavat järeytensä nopeasti.

Puuaineksen ominaisuudet

  • Hyvälaatuisen lehtikuusen rinnankorkeusläpimitta on yli 35 cm ja se on karsittu rungoltaan vähintään 6 metrin korkeuteen.
  • Laadukkaan lehtikuusen runko on terve ja suora, eikä siinä ole halkeamia tai kierteisyyttä.
  • Manto-ja sydänpuu on helposti erotettavissa. Punaruskean sydänpuun osuus on suuri ja kapea manto on kellertävä. Vuosilustot erottuvat selvästi.
  • Lehtikuusen puuaines on havupuuksi kovaa ja jopa niin painavaa ettei lehtikuusta pysty tuoreena uittamaan.
  • Pihkaisuutensa vuoksi lehtikuusi on hankalaa sahattavaa ja kuivattavaa. Puuaines on kuivana kovaa, mutta vääntyy ja halkeilee helposti kuivattaessa. Se kutistuu vähän ja on kohtalaisen säänkestävää. Vedenalaisissa töissä käytettäessä lehtikuusi muuttuu kivikovaksi ja erittäin pitkäikäiseksi.
  • Työstö käsin tai koneilla on helppoa ja ongelmatonta, mutta esiintyvät oksat ovat kuitenkin kovia ja usein hauraita. Pintakäsittelyt onnistuvat hyvin.
  • Puuaine on helposti halkaistavaa ja vain heikosti kimmoisaa.
  • Ilmakuivan sahatavaran tilavuuspaino 545 kg/m3.
  • Lehtikuusi on lahonkestävä ja sitä käytetäänkin rakennuspuuna sekä ulko- että sisätiloissa.
  • Erityisesti lehtikuusen punertava sydänpuu on hyvin kestävää, eikä lahoa ulkorakenteissakaan.
  • Sitä voi parhaimmillaan verrata kyllästettyyn puuhun ja se sopii kohteisiin, joissa ympäristö- tai terveyssyistä on vältettävä kyllästysaineita.
  • Eri lajikkeiden ja puuyksilöiden välillä on lahonkestävyydessä kuitenkin suuria eroja.
  • Pitkään jatkuva pihkominen saattaa olla sisäkalusteissa pieni haitta.

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

  • Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
  • Keskialue, ei käsittelyä
  • Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

Sahattu tangentiaalisesti

 

Käyttö

  • Lehtikuusta käytetään etupäässä ulkorakenteisiin (esim. pihakalusteisiin, terasseihin, siltoihin ja laitureihin ), mutta myös muuhun puusepäntyöhön ja sisustukseen.
  • Lehtikuusen puuta käytetään perinteisesti veneenrakennuksessa, ikkunoissa, ovissa ja rappusissa.