Haapa

  • Populus tremula
  • Asp (S)
  • Aspen (GB)
  • Espe / Zitterpappel (D)
  • Le tremble (F)

 

  • Ainoa kolmestakymmenestä poppelin sukuun kuuluvasta lajista, joka kasvaa luontaisesti Suomessa.

Levinneisyys

Haapa kasvaa lähes koko Euroopan alueella. Suomi on levinnäisyysalueen pohjoisimpia alueita. Haapa esiintyy Suomessa koko maassa. Yksittäiset puhtaat haavikot ovat harvinaisia.

Kasvupaikka

  • Haapa ei ole tarkka kasvupaikan suhteen. Parhaiten se kuitenkin kasvaa multavilla alueilla, jossa ei ole seisovaa vettä.
  • Haapa suosii tuoreita kangasmetsiä ja lehtoja. Sitä tapaa myös rehevissä korvissa, kuloalueilla ja metsien reunamilla. Huonommilla kasvupaikoilla haavasta kasvaa pensasmainen.
  • Se tarvitsee paljon valoa, kestää hyvin hallaa ja pakkasia, mutta kelpaa hyvin hirville, jäniksille ja myyrille.

Kasvutapa

  • Haapa voi saavuttaa tukkipuun mitat jo 30-40 vuoden iässä. Parhaimmillaan haapa voi kasvaa yli 30 metriä pitkäksi.
  • Haavan runko on vihertävä ja sileä, sekä sitä peittävä kaarna on harmaa. Vanhojen puiden runko on kaarnainen sekä sammaloitunut.
  • Sen latvus on kapeahko. Lehdet ovat pitkien litteiden lehtiruotien päässä, minkä vuoksi pieninkin tuulenvire saa haavan lehdet värisemään.
  • Kasvaessaan haapa on laholle altis, erityisesti jos sen runko vioittuu.
  • Haapa kasvaa pääasiassa sekametsänä kuusen kanssa. Tällöin se karsiutuu luonnostaa melko hyvin ja tuottaa hyvää oksatonta tukkipuuta.
  • Laadukas haapatukki on rinnankorkeudelta vähintään 25 cm ja karsiutunut ainakin kolmeen metriin asti. Rungon on oltava suora eikä siinä saa olla halkeamia tai lahoa.
  • ”Hybridihaapa”, Populus tremulan ja amerikkalaisen lajikkeen risteytys, on ensimmäisessä sukupolvessa erittäin nopeakasvuinen, mutta toisessa sukupolvessa kasvuetu on lähes kadonnut. Hybridihaapa on altis tuhoille.

Puuaineksen ominaisuuksia

  • Puuaineksessa pinta- ja sydänpuu eivät erotu selvästi.
  • Puu on vaaleaa, pehmeää, joustavaa sekä tiivistä. Se on myös pitkä- ja suorasyistä.
  • Haapa tummuu herkästi pinnasta, muuta puun vaaleus säilyy sisemmissä kerroksissa.
  • Kevyehkö puuaine ei vääntyile kerran kuivuttuaan yhtä pahasti kuin muut puulajit. Puussa on melko voimakas, hieman tympeä tuoksu.
  • Kuivauksessa haapa kutistuu vähän, mutta vääntyilee helposti (vetopuuta). Rasiin kaadettuna puu halkeilee ja vääntyy vähemmän, mutta on hieman harmaampaa.
  • Tuoreena haapa on helposti lahoavaa, mutta kuivettuaan se säilyy ulkonakin hyvin. Haapaa on helppo työstää, mutta sen kiillotettavuus on heikko. Nukkaisuus vaikeuttaa pintakäsittelyä.
  • Ilmakuivan sahatavaran paino 490- 540 kg/m3
  • Puuaineksessa pinta- ja sydänpuu eivät erotu selvästi.

Pintakäsittely

Puulajinäyte on pintakäsitelty seuraavasti:

  • Vasen reuna, vesiohenteinen akryylilakka
  • Keskialue, ei käsittelyä
  • Oikea reuna, kaksikomponenttinen katalyyttilakka tai öljy

Sahattu säteittäisesti

Sahattu tangentiaalisesti

 

Käyttö

  • Haapa on kuivattuna hyvin lahonkestävää. Perinteisesti haavasta on tehty hirsitaloja, koska se myös patinoituu kauniin harmaaksi. Arvokkaimmassa käytössään haapa on tervattuna kirkkojen kattopaanuissa.
  • Haapa on perinteinen saunan laudepuu, koska puuaine ei johda lämpöä eikä tikkuunnu, mutta harmaantuu.
  • Haavasta valmistetaan myös kalusteita, urheiluvälineitä, leikkikaluja sekä koriste- ja käyttöesineitä.
  • Enää Suomessa ei valmisteta haavasta tulitikkuja, mutta korkealaatuisen paperin valmistuksessa sen kuituominaisuudet tulevat hyvin esille.
  • Perinnekäytössä haapa on ollut varsin monipuolinen: aidakset, paanut, päreet, seinäpinnoitteet, hirret, ruoka-astiat, hammastikut, jäätelötikut, puukengät, haapiot